Työryhmät

Asioiden tarkempaa pohdintaa varten valmistelukunta päätti perustaa työryhmiä, joissa käsitellään sellaisia erityiskysymyksiä, joiden yksityiskohtaisempi käsittely täysistunnossa olisi hankalaa. Valmistelukunnan työskentelyn edetessä on mahdollista perustaa uusia työryhmiä.

Kukin työryhmä käsittelee tiettyjä kysymyksiä, joista sen tulee laatia perusteellisia lausuntoja.

Jokaisen työryhmän kokouksen jälkeen julkaistaan yhteenvetoasiakirja.

Toissijaisuusperiaate edellyttää, että lukuun ottamatta aloja, joissa unionilla on yksinomainen toimivalta, unioni toimii ainoastaan silloin, kun sen toiminta on tehokkaampaa kuin kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla toteutettu toiminta. Tämä on yksi unionin toiminnan perusperiaatteista.

Kysymyksiä:
Miten toissijaisuusperiaatteen noudattamista voidaan tehokkaimmin valvoa? Onko luotava valvontajärjestelmä tai -menettely? Onko kyseisen menettelyn oltava poliittinen ja/vai oikeudellinen?

Erään valmistelukunnan laatima Euroopan unionin perusoikeuskirja hyväksyttiin 18. joulukuuta 2000. Siinä vahvistetaan unionin jäsenvaltioiden yhteiset henkiset ja eettiset arvot.

Kysymyksiä:
Jos perusoikeuskirja päätetään sisällyttää perussopimuksiin, millä tavoin se olisi tehtävä ja mitä seurauksia sillä olisi? Mitä seuraisi yhteisön/unionin liittymisestä Euroopan ihmisoikeussopimukseen?

Euroopan unioni luotiin Maastrichtin sopimuksella vuonna 1993. Sopimuksen mukaan se "merkitsee uutta vaihetta kehityksessä [�] yhä läheisemmän Euroopan kansojen välisen liiton luomiseksi". Unioni perustuu kolmeen "pilariin", joista ensimmäinen kattaa yhteisön alat (yhteinen maatalouspolitiikka, liikenne, sisämarkkinat jne.), toinen yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kolmas poliisiyhteistyön ja oikeudellisen yhteistyön rikosasioissa.

Kuitenkaan unionille ei ole nimenomaisesti annettu oikeushenkilöllisyyttä.

Kysymyksiä:
Mitä seurauksia olisi EU:n oikeushenkilöllisyyden nimenomaisesta tunnustamisesta? Entä unionin ja Euroopan yhteisön oikeushenkilöllisyyksien sulauttamisesta yhteen? Edistäisivätkö nämä toimet perussopimusten yksinkertaistamista?

Oikeushenkilöllisyyttä käsittelevä työryhmä

Kuten Laekenin julistuksessa korostetaan: "� myös demokraattiset, avoimet ja tehokkaat toimielimet ovat osa yhteisen Euroopan rakentamisen legitiimiyttä. Myös kansalliset parlamentit myötävaikuttavat tämän Eurooppa-hankkeen oikeutukseen". Jo Nizzan sopimukseen liitetyssä julistuksessa unionin tulevaisuudesta korostettiin, että on tarpeen tarkastella kansallisten parlamenttien asemaa eurooppalaisissa rakenteissa.

Kysymyksiä:
Miten kansalliset parlamentit hoitavat tehtäväänsä Euroopan unionin nykyisessä järjestelmässä? Mitkä kansalliset järjestelyt toimivat parhaiten? Onko tarpeen harkita uusia kansallisia tai Euroopan tason mekanismeja tai menettelyjä?

Täydentävässä toimivallassa on kyse aloista, joilla unioni rajoittuu täydentämään tai tukemaan jäsenvaltioiden toimintaa taikka toteuttamaan kannustavia tai koordinoivia toimenpiteitä.

Kysymyksiä:
Kuinka olisi vastedes suhtauduttava niin sanottuun täydentävään toimivaltaan? Olisiko jäsenvaltioille palautettava kaikki toimivalta asioissa, joissa unionilla on tällä hetkellä täydentävää toimivaltaa, vai olisiko unionin täydentävän toimivallan rajat määriteltävä selkeämmin?

Tähän uuteen hallintotermiin sisältyy useita käsitteitä, kuten hyvä hallintotapa, tehokas organisaatio, avoimuus ja vastuullisuus.

Nämä neljä käsitettä koottuina yhteen sanaan ovat tietenkin Euroopan tulevaisuutta ajatellen olennaisia tekijöitä.

Kysymyksiä:
Yhteisen rahan käyttöönotto edellyttää pidemmälle vietyä talous- ja rahoitusalan yhteistyötä. Millaiset yhteistyömuodot ovat mahdollisia?